Vastaus Kaarinan seurakunnan rippikouluryhmän nro 208 kirjeeseen

Moi!

Olipa mukava yllätys saada teiltä kirje. Kuulostaa siltä, että teillä on ollut hyvä leiri. Toivottavasti muistatte oppimanne asiat leirin jälkeenkin. Yritän nyt vastata teidän kysymyksiin.

Etiopia on iso maa, jossa on monenlaisia alueita. Korkeiden vuorien huipuilla on lunta, muualla ei. Suurin osa etiopialaisista ei ole koskaan nähnyt lunta ja minulta onkin kysytty, mitä eroa on lumella, jäällä ja jäätelöllä. Kun näytin paikalliselle työtoverilleni kuvia lumienkelien teosta, hän kauhisteli, miten kukaan voi elää noin kylmässä paikassa. Minusta taas kotikaupungissani Arba Minchissä on vähän liiankin kuuma. Onneksi sadekaudella on vähän viileämpää.

Työkavereissani on etiopialaisten lisäksi ulkomaalaisia, lähinnä Euroopan eri maista ja Pohjois-Amerikasta. Koska meillä on erilaiset kulttuurit ja puhumme eri kieliä, yhteistyö on välillä vähän haastavaa, mutta se on myös opettavaista. Se, miten suomalaiset ajattelevat ja toimivat, ei ole se ainoa oikea tapa! Etiopialainen kulttuuri eroaa suomalaisesta mm. siinä, että se on paljon yhteisöllisempää. Ihmiset viettävät paljon aikaa toistensa kanssa ja jakavat asioita. Siihen liittyy myös vieraanvaraisuus: vieraille tahdotaan tarjota parasta, vaikka itse oltaisiin hyvin köyhiä. Uskokaan ei ole yksityisasia, vaan kristityt kokoontuvat yhteen jumalanpalveluksiin ja rukouskokouksiin.

Jumalanpalvelus Arba Minchissä

Nuoret osallistuvat seurakunnan toimintaan. He käyvät ihan tavallisissa jumalanpalveluksissa, mutta heillä on myös omaa toimintaa, esim. kuoroja. Rippikoulujakin järjestetään, mutta ne eivät ole samanlaisia leirejä kuin Suomessa.

Lähetystyöntekijän arki on siinä mielessä samanlaista kuin muidenkin, että jotkin asiat ovat mukavia, toiset eivät. Minulle monet asiat täällä ovat vielä uusia: niin kulttuurissa, kielessä kuin työssäkin riittää paljon opittavaa. Se vie tietenkin voimia, mutta on myös hienoa huomata, kuinka asioita, jotka olivat aluksi vaikeita, alkaa vähitellen oppia. Tärkeintä on se, että saan olla mukana työssä, jossa ihmisille kerrotaan Jeesuksesta. Kun olin rippikoulussa, en todellakaan ajatellut, että minusta tulisi joskus lähetystyöntekijä, mutta näin Jumala vain kutsuu ihan tavallisiakin ihmisiä työhönsä.

Kotini Arba Minchissä on omakotitalo. Naapurissa asuu kaksi etiopialaista perhettä ja yhdellä suomalaisella lähettitoverillani on myös talo ihan vieressä. Samalla tontilla on kirkkokin, joten sunnuntaisin ei ole pitkä matka jumalanpalvelukseen.

koti

Toivottavasti osasin jotenkin selittää, millaista elämäni on Etiopiassa. Toivotan teille kaikkea hyvää ja Taivaan Isän siunausta elämäänne!

Anna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.