Kuten voitte lukea viimeisimmästä ystäväkirjeestäni, olen vihdoin päässyt aloittamaan työt. Kieliavustajieni kanssa sain kerättyä noin 1500 alen sanaa. Kuuntelen nyt äänityksiä ja yritän saada niistä jotain tolkkua. Alen kielessä on paljon meille suomalaisille tuntemattomia äänteitä, mm. erilaisia kurkkuäänteitä, joita opettelen kuulemaan.
Juuri ennen ale-tutkimukseni alkamista työtoverini Raimo (”Aki”) ja Pirkko kävivät kunnostamassa kotiani. Nyt suihku toimii, ikkunoissa on kauniit verhot ja talo on muutenkin entistä ehompi. Kotini viereen rakennettava kirkko sai Akin tarttumaan rakennustyökalujen lisäksi kynään.
Minusta puolestaan on paljastunut murhanhimoisia piirteitä. Alivuokralaiseni sai nimittäin häädön: hiirenloukulla tukeva niskaote ja pihalle. Siimahännälle olivat kelvanneet ruuan lisäksi mm. puukauha, tiskiharjat, folio ja leivinpaperi. Huumorintajuton kun olen, minua ei paljon naurattanut – paitsi häädön jälkeen tietysti.